Bilebändin päiväkirja

Suuressa viisaudessaan olivat ylipäälliköt buukanneet The Coverallsin peräkkäisille päiville Tampereella ja Ouluun. Tästähän emme lannistuneet – päinvastoin – ja lastasimme autoon itseni ja kamojen lisäksi mainion tuuraajakaksikon Armadillo Honko ja Timba Kaakkobumba. Vakimiehet kun olivat kaukana muissa maisemissa.

Keikkaan oli valmistauduttu jo hyvissä ajoin mm. niin, että Armadillo oli kerran nähnyt Jonylta lainatut rummut kasattavan ja kerran kasannut ne itse. Kolmistaanhan emme tietenkään olleet treenanneet, Armiksen kanssa katsottiin viikolla muutama biiisi läpi. Alkumatka taittui ihan mukavasti, mutta sitten tapahtui jotakin, johon emme olleet valmistautuneet. Hieman Jyväskylän jälkeen sateisella motarilla Enterprise-kulkimen pyyhkijät lopettivat toimintansa. Onneksi Armadillo googlasi nopeasti läheisen Anssin ja Mikan autohuollon, minne tiirailimme matkamme.

“Onkohan meillä asentajaa vapaana – ai juuri vapautui”, todettiin tiskin takaa ja huokaisimme helpotuksesta. Pyyhijät saatiin vähintäänkin tilapäiskuntoon ja matkan taittamista jatkettiin vain kolmen vartin myöhästyksellä. Loppumatka oli kuitenkin toimiva pyyhkijöitä lukuunottamatta melko ankea: pimeyttä ja pitkä taival. Välissä pidimme klassisesti ruokatauon Takkatuvalla, missä pitää aina poiketa syömässä, vaikka seisova pöytä – tuota – ei ehkä ole ihan maineensa veroinen. Lopulta Oulu siinsi kuin kangastuksen keitaana edessämme ja luovimme tiemme Ouluun.

Aikaa ei ollut liikaa käytettävissämme, mutta rutiininpuutteesta huolimatta asiat kasautuivat mainiosti ja ehdimme ajoissa. Soundikin oli kelpo. Tästä ilahtuneena söimme ja nautimme yhdet alkoholijuomat, jotka jäivät itse kunkin kohdalla reissun ainoiksi. Hotellille ei tuossa vaiheessa viitsinyt enää lähteä, vaan painuimme bäkkärille, jonne bändin viihdykkeeksi sitten viime kerran oli roudattu NINDENDO! Kuinka hienoa. Armadillo tyytyi laittamaan biisejä metronomiinsa, minä ja Timba kaksinpelasimme kuin viimeistä päivää. Hienoa! Äkillisesti keikan alku kuitenkin sotki pelimme.

Keikka alkoi tyhjälle salille soittaen. Mieleen ehti jo hiipiä “ei perhana, eikö tämä tästä” -manaus, mutta pikku hiljaa kehiin saatiin pari tanssijaa, sitten porukka, sitten muitakin. Suunta oli ehdottoman nousujohtoinen ja lopuksi saatiin kehiin normaalin The Coveralls -keikan emmeet: hikeä, yhteislaulua ja hyvää meininkiä. Armadillo ja Timba toimittivat miehille uutukaista Paskapotpuria myöten mainiosti ja kokonaisuutena keikasta jäi aivan mieltä lämmittävä olo. Kiitos Oulu!

Kasasimme kamat heti keikan jälkeen ja tuuraajat yllättivät tälläkin osastolla: touhu sujui kuin takana olisi jo kymmeniä vetoja ja kamat olivat olosuhteista huolimatta (pimeähköä, DJ luukutti musaa vieressä) nipussa lähes ennätysajassa. Kamat autoon, auto parkkiin, hotellille katsomaan pari videota (mm. Tenho Tuisku) ja unta palloon.

Aamulla kun lähdimme kohti Tamperetta, pyyhkijät eivät toimineet kunnolla. Pelotti, mutta selvisimme.

-Vili