Bilebändin päiväkirja

7.7.2011, London, Tampere

Helteinen kesä kirvoitti hikikarpalot Ralls-karpaasien karuille otsalohkoille, kun piti suuntaamaan Tammerkosken sillalla -tapahtuman jatkoklubille soittamaan. London Pub olikin Tampereen osalta (toisin kuin Jyväskylän) valloittamatta, joten hyvillä mielin puskin hiestä märkänä kamamme Enterpriseen ja ajelin Lontooseen, jonne saapuivat samanaikaisesti Ansso ja vain tovia myöhemmin Ville. Laitoimme kamat pystyyn ja pienistä bassotaajuuskuminoista huolimatta saatuamme soundit balanssiin karkasimme bändiruokailuun Villisikaan. Ihan jees. Ville lähti seuraavaksi hakemaan pyöräänsä Pirkkalasta urheilullisena miehenä. Mietimme Ansson kera hetken, mitä tehdä, ja valitsimme suunnaksi Roosterin terassin, mistä löytyikin tuttuja kasvoja. Joimme yhdet.

Pelipaikalla räknäsimme DJ:n kanssa valot kuntoon. Musa soi jo lujaa, vaikka väkeä ei vielä oikein paikalla ollut. Hauskinta oli se, että talon kaiuttimet olivat suoraan lavalle, mihin palaan myöhemin. Ville ilmestyi paikalla pyöräillen. Mies. Kuulimme toki myös perinteisen “voitteko soittaa myöhemmin” -kysymyksen ja lipsautimmekin aiotun kahdentoista aloitusajan lähemmäs yhtä. Sitten polkaisimme lavalle tutun intron tahdittamana.

Väki koostui soitannan alkaessa suureksi osaksi bändille tutuista kasvoista, mikä tavallaan vähän hämmensi. Paljonkin hämmensi taas se, että lavamonitorit pätkivät alusta asti hyvin perusteellisesti. Tsekissä tätä ongelmaa ei ollut ollut, joten olimme yksiä kysymysmerkkejä. Monnarit piti unohtaa ja keskittyä soittelemaan. Väki lisääntyi soiton edetessä ja meininki pysyi aivan hyvänä. Joku nainen koitti väkisin tarjoilla “tätä maata ei myydä eikä vuokrata” -isäm maan puollustus paitaa. “Tajuaksää mitä tää tarkottaa!?” Ensimmäinen setti päättyi Äraakooaaässään ja huilasimme vartin. Toisen setin aikana paikalla oli ryhmää jo oikein mukavasti ja olipahan torilla esiintynyt Virve Rostikin möykkäämme todistamassa! Mitä mahtoi digata? Encoreakin huudettiin oikeaoppisesti “LISSÄÄ” ilman eri kehoitusta. Hyvä. Meininki oli kasvanut aivan mainioksi, joten todella paljon virrannutta hikeä sai pyyhkiä kasvoiltaan hyvillä mielin.

Asioilla on kuitenkin kääntöpuolensa ja sen mukaisesti ryhdyimme keräämään kamoja nippuun keikan jälkeen selvästi harvenneen tanssikansan edessä. Saatanan ysäridance pauhasi lavalle erittäin epämiellyttävällä tavalla. No, kamojen kasaus varmaan vain vauhdittui ja auton täytyttyä suuntasimme tahoillemme. Ansso puistoon, Ville unille ennen aamupäivän töitä ja itsekin pääsin kotiin köllöttelemään jo puoli viiden jäljestä.

Kiitos kaikille mukana olleille!