Bilebändin päiväkirja

Kökkö Open Air -megatapahtumasta jäi elokuussa vähän hampaankoloon. Tapahtuma oli mahtava, mutta bändi ei ollut parhaimmillaan. Niinpä Kökkön tämänkertaiselle sisäkeikalle lähdettiin revanssihengessä ja muutenkin ainakin henkilökohtaisella tasolla “vanhaa kunnon Kökkö-henkeä nyt kehiin” -ajatuksella. Jotenkin kuitenkin kyläbaarikeikka autenttisilla kotikonnuilla tuo kaivattua vaihtelua yökerhokomplekseissa soittamiseen.

Alkuillasta kävimme Ansson kanssa heittämässä kamat autoon. Siitä jatkoimme Nokialle, otimme Jonyn ja rummut kyytiin ja jatkoimme kohti Äetsää. Hiljainen oli kylätie. Kökkäri oli paikallaan, joten sisustimme yläkerran uusiksi (sohvansiirto toi taas kerran tilaa soittokamppeiden pystyttämiselle) ja ryhdyimme pystyttämään ja tekemään soundcheckiä. Kaikki tämä sujui aika mukavasti, joten ruokailimme ohessa, muut (minä ajoin) maistoivat hieman hanatuotetta ja ehdimme vielä käydä kerran läpi Antti Tuiskun Hyökyaalto-merkkiteoksen, jonka ajattelimme ensimmäistä kertaa esittää juuri kyseisenä iltana.

Positiivisena merkkinä asiakkaita valui Myllytuvalle jo hyvissä ajoin ennen aloitustamme. Kun starttasimme yhdeltätoista, oli kaikki palaset kohdallaan mainiota Äetsä-vetoa varten! Ja mainio se olikin. Yleisö oli mukana alusta loppuun hyvässä hengessä, kaikki omaa kuuntelua myöten toimi juuri niin kuin pitikin ja hiki virtasi valtoimenaan. Pienen tauon jälkeen (happi teki varmaan hyvää itse kullekin niin yleisössä kuin “lavallakin”) jatkoimme toisella setillä ja jo mainittu Hyökyaaltokin sai hyvin positiivisen vastaanoton. Encorena tomutettiin vielä pari vauhdikasta rallia ja lopputulemana koko keikkaan ei voinut olla muuta kuin erittäin tyytyväinen. Kiitos Kökkö!

Miinukseksi kirjattakoon ainoastaan se, että kun taas kerran paikka oli täynnä väkeä ja itse keikka roudauksineen vei läsnäoloajasta valtaosan, ei tuttujen kanssa ehtinyt jutulle juuri lainkaan. “Sori siitä”, kuten politiikan ykkösketjukin sanoo.

Nähdään taas!