Heräsin tapojeni mukaisesti aivan liian aikaisin ja sovin toverini kanssa turinatreffit mukavan aikaisin avautuvaan Brewer’s Pubiin. Myöhemmin seuraamme liittyi Ansso ja vielä myöhemmin Jony, joten hoidimme samalla päivän ajantapot ja ruokailut pois alta ja myöhemmin iltapäivällä siirryimme Karhuun kasaamaan kamat. Rojut autoon, Jony kuskiksi ja kohti Mynämäkeä. Reitti tarjosi mukavaa vaihtelua totuttuihin; puikkelehdimme Varsinais-Suomen puolelle mm. Säkylän varuskunta-alueen ohittaen (hylsynlapiointijutut jäivät aika vähiin, vaikka kokemuksia itseltäni ko. paikasta löytyykin).
Vintti putkahti sopivasti esiin Mynämäen keskustasta ja turhan pienen tavarahissin avustuksella kohta kamamme olivatkin kakkoskerroksessa. Tuttu kierros pystytystä ja soundcheckausta sujui ongelmitta ja pian olimmekin kinkkukiusauksen äärellä takahuoneessa. Baari aukesi muistaakseni kahdeksalta ja alkutunnit olivat sangen hiljaisia. Ennen starttiamme paikalle oli kuitenkin jo vähän valunut väkeä, joten päätimme ottaa homman haltuun täysin rinnoin. Käytimme edeltävän illan biisilistaa ja starttasimme taas erikoisesti Bon Jovilla. Pikku hiljaa yleisö alkoi lämmetä ja setin loppupuolella saatiin jo tanhut käyntiin. Toinen setti tarjosikin sitten aivan mainiota meininkiä, joten hyväksi reissuksi osoittautui myös Mynämäki! Meininki oli kaikin puolin kohdallaan muutenkin aina henkilökuntaa myöten, joten toivottavasti paluu Vinttiin jossain vaiheessa nähdään.
Kamoja kasattiin, kelloa siirreltiin, Jony ajoi ja muut sekoilivat. Siinä kello sitten olikin melkoisissa lukemissa, kun vihdoin kotiin aamulla päästiin. Kiitos Mynämäki!