Vuotta aiemmin aloitimme joulupäivän perinteen kotikaupungin Ilona-keikan osalta. Mahtaakohan tästä kauniista ja pitkästä perinteestä tulla peräti kolmevuotinen? Niin tai näin, lähdimme keikkapaikalle mahdollisimman myöhään. Syynä yksinkertaisesti se, että jouluna oli ihan kiva olla vähän kotonakin. Yhdeksältä syöksähdimme paikalle, pystytimme kamat, tsekkasimme äänen – joka oli mainio – ja istahdimme takahuoneen sohvalle nauttimaan jääkaapin antimista. Ruokahommat oli ymmärrettävistä syistä sovittu korvattavaksi muilla jääkappiantimilla. Ravintolat kun eivät oikein olleet auki ja kotopuolissa lanttulaatikkoa oli jo saatu.
Ilona oli joulupäivän kunniaksi melkoisen hiljainen ja livepuolikin taidettiin avata vasta puolenyön jälkeen. Avausbiisit saimme tykitellä tyhjälle tanssilattialle, mutta pian taustalta kuuluvien hyväksyvien taputusten lisäksi alkoi meininkisaralla tapahtua myös vähän vapautuneemman bailaamisen merkeissä ja loppuvetoon sai olla jo hyvinkin tyytyväinen. Soittokin tuntui soljuvan ihan ookoosti menemään. Jatkot olivat mallia “olematon” ja varsinkin itse heitin repun selkääni ja painuin oitis nukkumaan seuraavan aamun aikaisen herätyksen tiedostaen.
Tapaninpäivänä kohtasimme Ilonassa vasta kello 23, kaikki kun oli valmiina edellisen illan jäljiltä ja tsekkasimme nopeasti vain linjat lävitse, jotta äänihommat toimivat edelleen tarkoitetusti. Olin itse pelannut päivän lentopalloa, minkä päälle saunonut ja lillunut paljussa useamman tunnin. Tämän jäljiltä olikin outo hypätä keikkahommiin (varsinkin lyhyiden yöunien ollessa takana), mutta meininki oli toki kohdallaan. Jony oli tullut paikalle autoilijana, Ansso oli laillani liikkeellä bilevaihteella.
Vaikka Ilonan kokonaisväkimäärä saattoi olla edeltävää iltaa(kin) vähäisempi, nyt väki oli vähemmän pidättyväistä. Saimme heti tanssijoita liikkeelle ja keikka sujui erityisen hassuttelevalla, mutta onneksi juuri kasassa pysyvällä otteella. Meininki oli myös nousujohteista, joten viimeisen biisin jälkeen kelpasi kompuroida väsyneenä takahuoneeseen tyytyväinen ilme naamavärkillä.
Kiitos joulunajan juhlijoille!