Kökkön pikkujoulut ajoittuivat tänä vuonna aivan pääjoulun alle, mikä sai mukavasti The Coverallsinkin nytkähtämään vielä alkuperäisten kotiseutujensa suuntaan ennen joulurauhain julistamisia. Heitimme siis kamat autoon, koukkasimme Nokian metsistä kyytimme Jömpylä “Komppipilaaja” Oittilaisen ja ajoimme Äetsään. Hiljainen oli kylätie.
Kökkö oli entisellään, joten muokkasimme interiöörin sopivaksi orkesterillemme ja laitoimme kamat pystyyn kylänmiesten kanssa niitä näitä jutellen. Näin ylipäätään itse en pahemmin diggaile “leppoisista juttutuokiosta” kasaamisten ja tsekkien aikana, mutta onneksi vanhojen tuttujen kanssa asia on toisin. Saimme kaiken kuntoon ilman suurempia vaikeuksia ja sen jälkeen kelpasinkin nauttia mainiosta jouluruoasta. Alkuilta meni karaokea kuunnellessa – sitä kun emme oikein pakoonkaan päässeet.
Aloitimme yhdeltätoista ja porukkaa olikin paikalle saapunut melko mainiosti. Oikeastaan meininki oli hyvällä tavalla lähes kuin kymmenen vuotta aikaisemmin, jolloin itse vielä saatoin hyvällä omallatunnolla pitää itseäni Myllyn kanta-asiakkaan. Paikalla oli paljon tuttuja ja vieläpä hyviä ystäviäkin, joten kelpasi soitella. Fiilis oli vähintäänkin kohdallaan, mutta oma soitto oli sitäkin tahmaisempaa: Antto nyt ei kuullutkaan kenenkään soitosta mitään, mutta ainakin minä ja Jony tuskailimme jo tauolla “takahuoneessa”, kuinka soitto ei meinaa millään kulkea. Onneksi Äetsän musiikkikriitikosto antoi meille synninpäästön tauon jälkeenkin, kun aplodit, yhteislaulu ja hyvä fiilis jatkuivat. Karaoke lävähti käyntiin heti viimeisen biisin jälkeen, joten encorea ei tarvinnut miettiä ja ryhdyimme lähes heti laittamaan kamojamme kasaan, samalla toki sanoja tuttujen kanssa vaihtaen.
Ehtoo Myllyllä oli aivan mahtava ja paikalle palataan toivottavasti uudelleen heti keväällä! Tuhannet kiitokset!
Kasaaminen ahtaissa oloissa oli hidasta, mutta viimein pääsimme matkaan ja noin varttia vailla viisi astuin kotiovesta sisään nukkumistarkoituksissa, kun kamatkin oli viimein saatu vietyä säilytykseen.