“Aijjumalauta!” oli ensimmäinen ajatukseni, joka taisi jopa ääneen kuulua, lauantaiaamuna 20.3. kello 11.00. Päänsärky oli mahtava ja vieressäni kehräsi jo aikaisemmistakin seikkailuista tuttu pantterinainen. Hetken tuntuikin kuin olisin ollut osa erästäk dagen efter -aiheista amerikkalaiselokuvaa. Pikkuhiljaa alkoi mieleen tupsahdella muistikuvia eilisillan karkeloista. Surmametallia… Vaihtoehtometallia… Tamperelaisia… Kökkäri… Tamper… PÖÖÖRNE! Sastamala oli saanut edeltävänä yönä tuta The Coveralls -nuoriso-osaston käsittelyn. Nuorisotalo Puuhalassa oli ollut bändi-ilta, ja ystävällismiehenä olin sinne Aarneitse kuljettanut rumpuni illan bändien käyttöön. Mainiota musiikkia kerrassaan oli ilta tulvillaan. Sastamalalainen Fatal Punishment ja Nääsvillestä saapunut reenikämppäkolleegaorkesterini Brilliant Chainsaw tarjosivat musiikki-iltaan raskasta antia. Kovia keikkoja molemmilta! Hevirockdevil! Illan päättäneen rap-artistin nimeä en tällä haavaa muista ja olen siitä pahoillani. Komeasti oli kai kaveri vetänyt. Itsehän emme Aarnen kanssa enää paikalla olleet, koska olimme Pub Myllytuvan kutsusta huumaantuneina jo lampsineet tammiovesta sisään. Tervetullut oli Aarne! Kaikkihan hänet jo ennestään tiesivät, ja tämäkös Pöörneä hämmästytti ja huvitti. Kuitenkaan veljensä veroinen Äetsänkävijä hän ei (vielä) ole.
Löysin Aarnen kotitaloni kellarista, jonne olimme hänelle luolan kyhänneet. Eipä mies herätessään tiennyt olinpaikastaan mitään. Pikkuhiljaa hiipi ymmärrys kasvoilleen, kun huomasi Vorssin ja Jurjukan häntä tuijottavan. Varsinainen aamu koittiä Aarnelle vasta kolmen aikoihin iltapäivällä ja pääsimme aamupalaan käsiksi. Itselläni myös oli sen verran oloja, että en tätä ennen ollut pystynyt syömään mitään. Äärimmäinen poikkeustilanne siis. Varmasti samaa mieltä ovat he, jotka vähänkään tuntevat ruokailutottumuksiani. Aamupalalle osui sopivasti myös Antto. Bändin vanhuskunta oli ollut pappabändinsä kanssa keikalla, ja matkalla Sastamalan Äetsään oli Vili jäänyt juoksemaan palloa kiinni, Huittisiin. Kuinka suomea kirjoitetaan? Yksin ei Anttoa tietenkään voinut jättää, joten seuraamme liittyi hän. Tervetullut olo kuulemma Tuomais-kaartilaisilla oli huomassa Vorssilaisten. Syöminen, kahvittelu ja pikku roudaushommelit jouduttivat päiväämme mukavasti, kunnes pallo oli saatu kiinni ja verkkoon ja Vilikin saapui mestoille. The Coveralls suuntasi nokkansa kohti (pöörne)Poria.
Matka sujui kuten arvata saattaa. Jossain vaiheessa kuitenkin, kun raotin silmiäni, huomasin herrojen puhuvan seuraavan kuulennon onnistumisesta liittyen, vielä prototyyppiasteella olevien, uuden laskeutumisaluksen työntörakettien, uuden sukupolven kylmäfuusioenergiatekinologiaan. Ohimennen Antto mainitsi manaattien lisääntymiskauden alkaneen, ja Aarne kertoi nähneensä pihakoivussaan hippiäisen. Vili hämmensi jälleen kerran pitsinnypläystaidoillaan. Tällä kertaa miehen hyppysissä oli valmistunut oivan näköinen Phalaenopsis-orkidea. Herra Rantasen kädentaitoja ei voi kuin ihailla! Olin erityisen kiitollinen hänen lahjoittaessaan tekeleensä alati karttuvaan kokoelmaani erilaisia kukka-aiheisia esineitä, tavaroita ja taideteoksia. Horisontissa jo Porin valot hehkuivat.
Ensitöiksemme poikkesimme yöpymispaikan virkaa toimittavalle hostellille, vain huomataksemme, että pitääkin avain lukkoon keikkapaikalta noutaman. Pikku mutka matkaan, jonka jälkeen kuitenkin onnistuneesti pääsimme asettumaan taloksi. Hieman olutta naamariin ja sipsiä suolenmutkaan. Tuomaisten suihkutellessa viihdytimme Vilin kanssa itseämme katsomalla tekstittämätöntä ranskankielistä televisio-ohjelmaa. Trés bien! Aamut olot olivat hatara muisto vain. Tunsin kuinka elinvoima palasi takaisin, ja innoissani aloin odotella illan vetoa. Pitkästä aikaa keikka, jolla akustisilla rummuilla pääsen vetämään. Parhautta! Veljesten kuivuttua lähdimme keikkapaikalle. Edessä oli vielä roudaus, kamojen pystyttäminen ja äänen tarkastus. Vasta suhteelisen myöhään oli määrä tämä kaikki toimittaa, joten meininki oli miellyttävän intensiivistä. Keikkapaikkamme Montun oiva äänimies oli sitä mieltä, että meikäläisen symbaalit ja virveli tulevat helvetisti liian lujaa. Tämä oli uutta, ja olisi varmasti hämmästyttänyt jokaista joskus kanssani soittanutta muusikkoa. Ei siinä ketään. Demppaillaan pois. Hommelit ookoo. Reissun raskaan osuuden päätyttyä lähti retkueemme vanhusosasto tarkastamaan läheisessä baarissa esiintyvää kolleegaorkesteria, kun taas juniorit suuntasivat takaisin hostellille aikeinaan juoda muutama olut ja ennättää nähdä viimeiset hetket Cherbourgin sateenvarjot -musikaalista.
Takaisin Monttuun. Yleisöä ei saapuessamme ollut ilmestynyt paikalle vielä paljonkaan. Ei se mitään, potkaistaan eka setti käyntiin. Se on yleensä toiminut. Toimi muuten tälläkin kertaa. Pienellä viiveellä alkanut rietas rock-konserttikäyttäytyminen oli valloillaan heti muutaman biisin jälkeen ja tunnelma oli katossa. Ratsastajapatsas oli kattokruunussa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisasi jälleen. Syömisen ohella parasta on rockin soittaminen! Aamen! Mukavasti otti Pori meidät vastaan, et’ tua. Settien välissä tapahtui yleisössä ihmiskato, mutta aloittaessamme höykyytyksen uudestaan, ryntäsi kansa takaisin paikalleen. Kunnialla tuli Pori otettua haltuun. Soittovirheiden määrää kompensoi yleisön uskomaton meininki. Siitä kiitos kaikille paikallaolijoille! Keikan jälkeen turistiin tuttujen kanssa, maisteltiin muutama olut ja jallukola. Rauhallinen ilta, keikkaa lukuunottamatta. Hostellille päästiin takaisin vaivatta, vaikkakin nälkä vainosi Äetsä-natiiveja. Valitettavasti tyydystystä tuovaa muonaa, eikä muonamäärää, ei ollut tuohon aikaan enää saatavissa. Ei se mitään. Burgeriannoksilla pääsi taas seuraavaan pit stoppiin asti. Puolitäyden vattan viereen maate.
Aamutoimista ei sinänsä erityistä kerrottavaa. Tuttua ja turvallista kamojen kasaamista ja roudaamista oli ohjelmassa. Heippaheit ja jälleennäkemiset Porille! Oli luonnikasta! Aarne kiidätti musikantit vaivatta koti-osoitteisiinsa odottelemaan taas seuraavaa voimainnäyttöä. Seuraavalla kerralla vuorossa Pub Myllytupa, ja meininki tulee olemaan taas sen sorttinen. Sinne sitte kaikki 1.4! Mörjess!