Lokakuu 2019 kilpaili tiukasti surkeimman The Coveralls -kuukauden tittelistä olemattomine keikkoineen. Niinpä olikin mahtavaa startata marraskuu Halloween-hengessä meille sangen tutulta Vammalan Seurahuoneelta, jonne lähdimme intoa puhkuen, joskin vain arkinaamareissamme.
Paikalla valkeni sieltä löytyvän myös talon oma äänentoisto, jota päätimme laiskoina kavereina oitis hyödyntää. Muutaman pikkuprobleeman jälkeen saimme laitteiston käyttöömme ongelmitta ja muutenkin kelpasi rauhassa roudailla, syödä ja tehdä tsekit. Kaikki oli kovin mukavasti – paitsi haikkaständi ei. Sitä nimittäin ei ollut mukana. Suuri kiitos kuitenkin Kopi Kokkoselle, joka hommasi meille ilmeisesti kollegabändi Lack Of Sensen vastaavan kapineen. Kiitos!
Tehokkaan aikataulusuunnittelun ansiosta meille ei kauheasti aikaa jäänyt tapettavaksi. Korkeintaan maistoimme vähän virvoketta ja pian koittikin puoliyön hetki, joka toimi myös showtime-starttina. Sekellä oli porukkaa mukavasti jo aloittaessamme keikan ja meininki oli – kuten aina – sangen hyvä. Pääsimme vihdoinkin soittamaan livenä jo aiemmin syksyllä keikkakuntoon(?) treenatun Arttu Wiskari -biisin Suomen muotoisen pilven alla ja se otettiinkin sangen hyvin vastaan. Jatkoon!
Soitimme vielä pari kattausta tasatunnein ja pitkän keikan jälkeen olo oli sangen voipunut. Oli kiva vetää ja biisit tuntuivat uppoavan mainiosti toisensa jälkeen. Väki kaikkosi keikkamme jälkeen tehokkaasti, mutta itselleni tuli nälkä. Kävin grillillä, mutten jaksanut odottaa. Kävin toistamiseen ja jono oli lyhentynyt. Sain eineen ja toin myös Jouni-vainaalle, joka ilahtui.
Aamulla oli edessä vielä hieman kasaus- ja roudaushommaa. Tretja onnistui nukkumaan ohi näiden puuhien aloittamisen, mistä langetettiin tälle juniorijäsenelle erittäin vahva henkinen sakko.
Kiitos Vammala, kohta uudestaan!