Bilebändin päiväkirja

18.2.2012, Ten Dollars Saloon, Lahti

The Coveralls saapui Lahteen sen suuremmitta mutkitta että. Tavanomaiseen tapaan pakattu keikkasukkulamme purkautui Ten Dollars Salooniin. Purkautuminen meni liukkaita pitkin ja ajattelinkin hommata roudauskypärän moisia kelejä silmällä pitäen. Roudattuamme aloin hankkia itselleni aivan tietynlaista kypärää, sillä vähäkamaisen ja helpon roudaussirkuksen jälkeen oli luvassa monta tuntia ajantappoa. Eihän pää sellaista kestä. Varsinkaan selvistäpäin! Pikkuhiljaa alkoivat kypärä, peltorit ja hitsauslasit muodostua pääni ympärillä ja viihtyvyysprosentti kasvoi humisten. Tästä kiitos alkoholille. Pelattiin snookkeripoolia. Muistaakseni vein Viliä 2-0. Antto seurusteli Kemijärveläisen sotakaverinsa kanssa. Sanoin Takiaisen laulajan olevan kuuma kiisseli. Humalainen nainen nimitti soittajapojaksi. Noh, oikeinhan tuo. Isä ja poika hakkasivat nyrkkeilypeliä. Siunasin hiljaa itsekseni. Jossain vaiheessa myös syötiin.

Sitten keikalle. Tennari oli mukavan ahdas kun nousimme lauteille. Meininkiä ei varsinaisesti tarvinnut odotella. Porukka oli mukana ensitahdeista asti. Mainittavia epäonnistumisia ei suorituksessamme ollut. Antaa mennä vaan. Sillä tavalla ne asiat hoidetaan. Ensimmäisen setin jälkeen pikkuinen breikki, jonka aikana vanha olut päästettiin pihalle ja uusi laskettiin sisälle. Lahtelainen vauhdin huumaan päässyt neitimuija tivasi suu vaahdoten lisää nuorisomusiikkia. Olimme kuulemma hyviä. Hampaidensa narskunnasta päätellen daami oli tilassa, jossa muutenkin innostutaan lievästi sanottuna “vaivatta”. Kehui meitä kyllä muutkin.

Toinen setti oli inasen kovempi kuin ensimmäinen. Niinhän se aina menee. Keikan jälkeen parit kaljat. Tai no, jeesustelu sikseen. Join niin monta kaljaa kuin ennätin! Kamat kasaan. Roinat suoneen. Apinat Galaxy S Miniin. Orkesteri takaisin Valhallaan kerämään voimiaan. Antto hoiti koko illan kuivin suin, koska oli hamunnut itselleen kuskin paikan. Siitä hänelle pisteet. Voi saakeli sitä päivää, jos joskus saan ajokortin. Ajan varmaan kolme vuotta putkeen, jotta papat saavat olla keikkareissut jurrissa.