Perjantai haisi hieman kesältä, joten oli erinomainen ajankohta korkata meille uusi mesta: Pedro’s Pub Tampereen Tesomalla. Ko. anniskeluravintolaan itsellänikin on semiläheinen suhde, johtuen jo maantieteellisesti asuinvuosistani lähistöllä, puhumattakaan muista seikoista. No, niin tai näin, nyt olimme menossa ensikeikallemme Tesomalle.
Tällä kertaa ajomatkalle ei tarvinnut varata kirjallisuutta tai matkaoluita, sillä matkustimme treenikseltä pääkallonpaikalle noin neljä minuuttia. Vastaanotto oli mukava ja starttasimme mieluusti illan ruokailulla (toimi!), oluilla ja lonkerolla. Sitten kamat stagena toimineelle korokkeelle, pikainen soundcheck ilman suurempia ongelmia (mitä nyt yksi pätkivä piuha pääsi autuammille signaalinjohdatusmaille) ja seurustelua paikalle saapuneiden tuttujen kanssa.
Aloitimme ensimmäisen setin yhdentoista aikaan, mikä on aloitusaikana aivan hyvä. Ikävä kyllä väkeä oli paikalla vähänlaisesti. Sen sijaan paikalla olijat todella keskittyivät kuuntelemaan: konsertti, perhana! Tuli vähän mieleen Lahden Mössö tästä ilmiöstä. Painoimme minkä taisimme ja itse saimme ainakin hien päälle. Hyvä! Toinen setti jatkoi samaa henkeä, joskin näemmä voitimme puolellemme lisää paikalle saapunutta baarinkävijää. Encorekin painettiin. Kiitos!
Jony “Oittilankatu” Penttilä oli saanut hetkellisen mielenhäiriön vallassa idean ajaa pois, minkä soimme hänelle ilomielin. Kasasimme ja poistuimme. Annetun ensivaikutelman puolesta väen vähäisyys jäi hieman harmittamaan, mutta saadut kehut lämmittivät. Uudestaan? Toivotaan!