Vammalassa aamu valkeni väsyneennä. Koko poppoomme kuitenkin kerääntyi ensin aamupalalle, sitten kamainkasaukseen ja lopuksi Enterprise-kuljettimeen, jonka johdatin Nokian kautta Tampereelle. Autosta jätettiin pois Kuopiossa tarpeeton irtaimisto, mikä toki tarkoitti koko auton purkamista, että esim. subbarit ja valot telineineen saatiin pudotettua kyydistä. Kyydistä jäi myös soittajakolmikko, sillä päivän kulku soi mahdollisuuden lepohetkeen kotosalla. Ajattelin jopa nukkumista, mutta oikeasti tyhjensin lähinnä muistikortteja tallennetun Vammalan-vedon jäljiltä.
Tunsimme kaikki olomme melko uupuneiksi, mutta Jony otti ensimmäisen ajorastin ja itse jatkoin ajamisvastuussa “jatkojohtoasemalta” eteenpäin. Hevimusiikin ja energiajuoman voimalla matka sujui kuin sujuikin turvallisesti ja ehdimme juuri sopivasti Ilonalle. Laitoimme kamat kasaan rutiinilla (jopa äänityskamat) ja aina ongelmanamme ko. mestassa ollut brummikin (sähköhurina) saatiin kuriin henkilökunnan oivilla neuvoilla. Jes! Lopulta kaikki oli valmiina ja sujahdimme King’s Crownin aina maittavalle appeelle. Hanakin tarjoili valitettavan yleisen Karjalan sijaan Sandelsia, joten väsyneen päivän päätteeksi mielialakin alkoi nousta. Hotellilla hassuttelimme vielä “promokuvien” parissa ja lopulta erilaisten käänteiden (“ei hemmetti kameranjalka unohtui”) olimme taas pelipaikalla. Juomalippujakin löytyi. Kaikki kohdallaan.
Kummallinen karmamme (keikkikarma, sanoi Heikki Harma) sen kun jatkui – hyvän mielen keikka vol. vaikkakuinkapaljon oli tosiasia. Yleisöllä oli hauskaa, meillä oli hauskaa, lämmin tuli. Mukanalaulua ja muuta asiaankuuluvaa riitti – bändin sekoiluidenkin jäädessä yllättävän pieniksi. Vau! Encorekin läpsyteltiin. Sen jälkeen jäin lavalle keräilemään omaisuuttani ja sammuttamaan tallentimia. Painoin normaalisti äänitysläppärin space-näppäintä ja *tadaa* – läppäri hävitti kaiken äänitetyn! Tästä keikasta ei siis äänitettä jälkipolvien ihmeteltäväksi jäänytkään.
Pian olimmekin taas hotelilla katsomassa YouTubesta “Suomen politiikka” -taideteosta. Sen jälkeen maistui uni. Kiitos Kuopio!