Bilebändin päiväkirja

The Coveralls oli taas sähköshokin omaisesti herätetty henkiin tauolta edellisviikon Jyväskylässä ja nyt oli vuorossa sitten kotikaupunkimme yökerhokompleksi eli Ilona. Tämäkin liiteri on meille kerrassaan tuttu, joten kummempia kommervenkkejä ilta ei sisältänyt. Sen verran mainittakoon, että kokeilin rohkeasti pitkästä aikaa keikan vetämistä ns. kulmamonitorilla korvanappien sijaan. Oli ihan mukavaa olla vapaa napeista, mutta sen verran arpomista oli normaaliin verrattuna laulusuorittaminen kuitenkin, että kokeilu ei saa jatkoa tällä haavaa. Ja ai niin! Jony “Jouni-vainaa” oli hankkinut mitä hauskimmat “näyttöaurinkolasit”, joihin sai ohjelmoitua tekstiä tai kuvioita liikkumaan. Oi aikoja, toi tapoja!

Kävimme tällä kertaa jo sangen hyvissä ajoin kasaamassa romumme pelipaikalle totutun ongelmattomasti ja tuntuikin kerrassaan mainiolta, joskin myös oudolta, viettää rauhassa kotona iltaa ennen keikalle lähtyä. Keräännyimme Ilonaan puolen yön hollilla ja heti selvisi, että soittoaika olisi 00.45. Se sopi meille. Paikalle oli ilmestynyt jo aloitukseksi aivan ookoosti väkeä, joten polkaisimme setin tällä kertaa melko tutusti käyntiin Pop-musiikille ja edes hieman erikoisemmasta lokerosta biisistöön oli kaivettu vain Frendit-tunnari I’ll Be There For You.  

Yleisöä ilmestyi loppukeikaksi vielä alkua enemmän kehiin ja oikeastaan hyvä meininki säilyi tälläkin kertaa alusta loppuun. Keikan alkupuolella edessäni lavan etukulman seutuvilla kreisibailasi tuntematon miekkonen niin rajulla tavalla, että kaverin aineita olisi kyllä mukava päästä kokeilemaan. Muuten yleisössä käyttäydyttiin melko fiksusti, mikä lämmittää aina mieltä.

Hauskaa piisasi ja äkkiä olikin jo viimeisien biisien aika. Lopetimme sangen yhteislaulupitoiseen Levottomaan tuhkimoon illan vedon ja itse katosin jo kotiin päin yhden bäkkäripepsin jälkeen.

Kiitos Ilona, Kiitos Tampere!