“Kädet ilmaan taas saa huutaa Eura, Eura, Eura…eiku”, totesi Ville Vorssi ajomatkalla kohti tuota hienoa jalkapallokuntaa. Vuotuinen Laulujen yö -tapahtuma oli vuorossa mainion Public House -ravintolan pihalla ja apinaorkesterimme oli buukattu paikalle ihmisiä ihastuttamaan sekä vihastuttamaan. Vorssi saapui residenssilleni ensimmäisenä. “Mitä mää tartten mukana”, häneltä tiedustin. Pian oli myös Tampereen veljeskaksikko pihassa Vaneineen. Uusin tervehdyksin kohtasimme. Löimme tavaraa autoon niin perkuleesti ja lähdimme matkaan. Tavanomaista perkuleellisemmin sikäli, että Sopusäveleltä vuokrasimme messiin luvatut esiintymisvalot sekä lavamonitorit.
Eurassa pihalava (mallia: rekka-auton) siinti silmiimme oitis Kauttuan keskustaan saavuttaessa ja Pöörne-Aarne sujautti kulkupelin mallikkaasti ko. lavan välittömään läheisyyteen. Rojut lavalle ja pystyyn. Tämä oli toimintamallimme. Saimme jopa meille oudot valohärpäkkeet mukavasti toimintaan. Kyllä kelpasi. Seuraavaksi oli aika ruokailun ja jalkapallokisain pronssipelin. Lapinpolttajat kylvettivät sittenkin Uruguayn. Täysin tätä emme todistaneet, sillä mukavan illanvieton katkaisi taas kerran keikkareissujen ikuinen vitsaus: esiintyminen. Otimme lavan haltuun ja pistimme ensimmäisen rallin soimaan. Se taisi olla Viirnötkonateikit, ja sen jälkeen finnshittiä kehiin, niin että heikompaa hirvitti.
Soitimme oikein kolme settiä. Eka oli vähän vaisu vielä meiningin kannalta, vaikka takuuvarmat Tahdonit ja Pohjois-Arjalat paiskottiin. Tosin pieni porukka eturivissä piti meininkiä yllä, joten kiitokset tälle ryhmälle, jonka tuttuudesta ei mainita sanaakaan. Toisessa setissä meininki jo parani. Tuli Rusketusraitoja ja Hotänkouldeja, kunnes viimeistään Pitkä kuuma kesä todisti, että sellaistahan tässä eletään. Vikaan settiin lyötiin lisää löylyä tai ainakin juotiin lisää kaljaa. Tosin enemmän varmastikin yleisössä kuin lavalla. Väkimäärä lavanedusta-alueella vain lisääntyi ja tunnelma oli kohdillaan. Mainiota, mainiota. Encorena vielä Tapatettiin tippaa kosolti ja sitten ahkerien fanien tapaamisten jälkeen laitoimme romut Vaniin ja ajoimme kohti kotikontuja. Hauskaa oli!